Kirjoittamisen hankaluudesta

Ei hemmetti. Jos emme olisi niin kovin IHANIA tyttöjä, voisi joku sanoa, että elämämme on saamatonta ja turhaa. Emme saa edes kirjoitettua blogia, vaikka suuri yleisömme sitä erityisesti vaatii. Joskus vaan iskee elämässä jumi ja tuska ja sitten on hankalaa kirjoittaa mistään. Ja joskus on kiire...uskokaa se, te työttömät ja haiset hipit. On vain pakko tehdä jotain, jotta elättäisi itsensä. Ei se sen kummempaa ole. Kannattanee yrittää niidenkin, joilla on kovin paljon hankaluuksia ymmärtää, että aina ei voi olla aikaa. Mutta tottahan se on, että maailman internettilan väärinkäyttö ja tuhlaus on rikos ihmisyydelle. Koska täytyyhän netistäkin loppua tila joskus? Ja miten sitten suu pannaan, kun huomaa itse syyllistyneensä siihen pahimpaan rikokseen...hetkittäiseen paskan jauhamiseen tuntemattomille ihmisille ja senkin on vielä tehnyt huonosti. Olemme nöyriä ja kunnostamme tapamme. Olemme pahoillamme. Tavallaan.