"Pieni maailma" on huokaisu, jonka moni päästää huuliltaan, kun huomaa, että jokainen uusi ihminen, johon törmää, on jonkun kaverin tuttu tai tutun tuttu tai ainakin äiti tuntee sen äidin...
Mutta mitä sitten, kun maailma todella on liian pieni? Ihanat Tytöt ovat jo pitkään kehitelleet "Saman munakorin" -teoriaa.
Yksinkertaisesti ajatus on tämä: verrataan säädön kohteena olevaa henkilöä kananmunaan. Verrataan säädön kaveripiiriä kananmunakennoon. Eli jos ryhdymme kokkaamaan ja ensimmäistä kananmunaa rikkoessamme toteamme, että tuo muna on mätä...heitämmekö menemään koko kennon vai kokeilemmeko muitakin kennon kananmunia, jotta tiedämme, ovatko muut yhtä mätiä.
Peruskysymys: Kuinka sallittavaa/suotavaa/moraalisesti oikein/moraalisesti väärin on se, että sekaantuu entisten säätöjensä/juttujensa/kumppaneidensa kavereihin?
Moni sanoisi automaattisesti, että kaverit tulee jättää rauhaan. MUTTA...jos kaveriporukka on täynnä hyviä tyyppejä ja on sattunut nostamaan siitä munakorista sen kenties ainoan mädän munan ja siinä samalla ne muutkin on tulleet kaveritasolla tutuiksi...eikö niihin muihin saisi koskea, ei edes hieman kokeilla? Miten se voi olla niin kamalan väärin? Paitsi tietysti, että useimmiten joku pahoittaa mielensä, mutta kumpi voittaa, kun vaakakuppiin laitetaan yhden ihmisen vittuuntuminen ja potentiaalinen kahden ihmisen onni?
Voinee olla, että Ihanat Tytöt ovat joskus myös käytännössä testanneet tätä "Saman munakorin" -teoriaansa. Turhaan ei näitä tyttöjä kutsuta pieneksi, mutta tehokkaaksi piraijalaumaksi, joka tekee helposti ja varoittamatta selvää yhdestä huonosti valmistautuneesta kaveriporukasta. Joskus nämä kokeilut ovat aiheuttaneet enemmän turbulenssia, joskus niistä on selvitty vain "vähän vittuilua ja enemmän kaljaa" -tyyppisillä illaistujaisilla. Suuremman ongelman aiheuttanevatkin ne tyypit, jotka tulevat sekaantumaan Ihanien Tyttöjen täydellisen harmoniseen munakoriin ja aiheuttamaan sitä kautta harmia tyttöjen väliseen ystävyyteen.
On nimittäin niitäkin tyyppejä, jotka tulevat Ihanien Tyttöjen keskuuteen yhden Ihanan Tytön siivellä, minkä jälkeen hyppivät kukasta kukkaan. Ja aina ei Ihana tyttökään pysty vastustamaan lipevän kielen ja kauniiden silmien kiusausta, edes lojaalisuuteen vedoten. Ja ketä sitten syytetään, kun vahinko on tapahtunut? Voidaanko vain syyttää tuota keskuuteen niljakkaasti luikerrellutta vai onko vika vain Ihanassa Tytössä, joka sääti toisen Ihanan Tytön säädön kanssa?
Näitä ongelmia ratkoessa maailma todella tuntuu pieneltä...sillä ainahan voisi lähteä uudelle kauppareissulle, mutta minkä sille mahtaa, että se vaivalla hankittu munakenno saattaa muutamia poikkeuksia lukuunottamatta maistua oikein maukkaalle.
Maailmankaikkeuden suuret kysymykset pystyy tässä tapauksessa tiivistämään yhteen munakoriin: maistaa vai eikö? mätä vai käyttökelpoinen? koko kenno vai yksittäispakattu?
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti